Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

LUKIHÄIRIÖ

j0078622.wmf (1494 bytes)

MIKÄ ON LUKIHÄIRIÖ ?

  • On arvioitu, että joka kymmenennellä suomalaisella on jonkinasteinen lukihäiriö.
  • Lukivaikeuden syynä on oikean ja vasemman aivopuoliskon muuttunut työnjako. Lukivaikeus ei liity älykkyyteen.
  • Lukivaikeudella on hyvin monenlaisia ilmenemismuotoja. Vaikeudet voivat ilmetä erilaisina yhdistelminä ja eri vaikeusasteisina.
  • Lukihäiriöinen ei välttämättä tee kirjoitusvirheitä enempää kuin toisetkaan pystyessään täysin keskittymään tehtäväänsä. Lukihäiriö voi kuitenkin ilmetä stressitilanteessa esim. kokeessa tai kiireessä.

LUKIVAIKEUDEN ERI ILMENEMISMUOTOJA:

ONGELMAT KIRJOITTAMISESSA:

  • erilaiset kirjoitusvirheet (erityisesti kiireessä tai stressitilanteessa):
    • kirjaimia puuttuu tai ne vaihtavat paikkaa
    • b-d, b-p, t-d, -k-g jne. voivat sekaantua
    • sanojen loput tai lyhyet sanat voivat jäädä pois
  • käsiala on vaikeasti luettavaa

VAIKEUDET TEKSTIN LUKEMISESSA JA YMMÄRTÄMISESSÄ:

  • vaikeuksia pitkien sanojen ymmärtämisessä ja ääntämisessä
  • lukeminen on hidasta (esim. kokeet jäävät kesken, tekstinymmärtämistehtävien tekeminen hidasta)
  • tekstissä rivien seuraaminen vaikeaa
  • itse luetun tekstin ymmärtäminen vaikeaa, sama teksti toisen lukemana helpompi ymmärtää
  • epäselvä puhe
  • ääneen lukeminen vastenmielistä
  • vaikeuksia yksinkertaisenkin tekstin ymmärtämisessä, jos odotetaan nopeaa vastaamista
  • tekstin hahmottaminen vaikeaa
  • käsitteiden hallinta vaikeaa

MUISTAMISVAIKEUDET:

  • Uusien sanojen opetteleminen vaikeaa ja hidasta. (Vaikka osaisit sanat edellisenä iltana, et muista niitä enää seuraavana päivänä sanakokeessa)
  • nimien muistaminen vaikeaa
  • huono työmuisti (Kaavojen, mallilauseiden ja sääntöjen pitäminen työmuistissa hankalaa. Osaat esim. jonkun kielioppiasian teoriassa mutta soveltaaksesi asiaa käytäntöön, pitää esim. muistisääntö aina kirjoittaa paperille näkyviin, kun haluat soveltaa sitä)
  • lauseiden muistaminen ja toistaminen vaikeaa

ONGELMAT KOETILANTEESSA:

  • hitaus/hätäisyys (Lukihäiriöinen saattaa esim. koko kokeen ajan jännittää, ehtiikö hän tekemään kokeen loppuun)
  • kielioppirakenteiden oppiminen vaikeaa. (Vaikka osaisi kurssin sanat ja kieliopin teoriassa, on soveltaminen käytäntöön vaikeaa varsinkin, jos samassa tehtävässä testataan molempia asioita yhtä aikaa.)
  • vastausten jäsentäminen vaikeaa (esim. referaatin kirjoittaminen)

MITÄ ONGELMILLE VOI TEHDÄ?

  • Yksi lukihäiriön "oire" on usein huonommuuden tunne suhteessa toisiin. Vaikka lukisi paljon sanoja, tuntuu, että ne unohtuvat saman tien. Vaikka osaisi kielioppisäännöt ulkoa, soveltaminen käytäntöön ei onnistu. Vaikka istuu aina viimeisenä kokeessa, ei silti ehdi lukea tekstejä loppuun tai saada ainetta valmiiksi. jne. jne.
  • Koska lukihäiriö voi ilmetä hyvin monin eri tavoin ja eri asteisena, ei kieltenopettaja vältttämättä aina huomaa ongelmaa. Yksilöllinen huomioonottaminen on kuitenkin paras tapa auttaa tällaista opiskelijaa.
  • Jos epäilet, että itselläsi saattaisi olla lukihäiriö, kannattaa asia selvittää lukitestillä.
  • Jos sinulla testissä todetaan lukihäiriö, kysy testaajalta apua jatkon suhteen. Älä tyydy pelkästään todistukseen, jossa asia vain todetaan vaan selvitä, miten juuri sinä opit asiat parhaiten.
  • Kerro opettajille lukihäiriöstäsi (myös jo aikaisemmin esim. yläasteen aikana todetuista) ja näytä heille esim. todistus testaajalta saamastasi todistuksesta, jotta opettaja näkee, millä alueilla ja miten lukihäiriö juuri sinulla ilmenee. Jos esim. todetaan, että lukeminen on kovin hidasta, niin kysy, voitko saada lisäaikaa esim. kokeessa.
  • Pyydä tukiopetusta tarvittaessa esim. rakenteiden opettelemiseen.
  • Jaa kokeeseen lukeminen pidemmälle ajanjaksolle. Opettele uudet asiat eri päivinä, jotta sinulle jää riittävästi kypsyttelyaikaa.
  • Pyydä opettajalta mahdollisia lisäharjoituksia rakenteista. Tehtäviä tulisi tehdä useampana eri päivänä, jotta sama asia kertaantuisi riittävästi.
  • Selvitä, miten lukihäiriö huomioidaan ylioppilaskokeessa (ks. esim. linkit alla)

LINKKEJÄ:

eksti erityisopettaja Leena Parkkonen 28.3.2003

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN VAIKEUS (Lu-Ki-vaikeus)

Mitä yhteistä on Hjallis Harkimolla, Ruotsin kuningas Kaarle Kustaalla, Albert Einsteinilla ja Leonardo da Vincilla? Lukihäiriö.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä: lukihäiriö, lukivaikeus, dysleksia ja sanasokeus. Nämä kaikki tarkoittavat samaa ilmiötä ja kysymys on lukemisen ja kirjoittamisen häiriöstä. Lukivaikeudesta ja lukihäiriöstä puhuttaessa kysymys on vaikeudesta oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Nämä voivat esiintyä yhdessä muiden oppimishäiriöiden kanssa. Sanasokeus on vanha nimitys lukivaikeudelle. Dysleksia tarkoittaa aivoperäistä lukemisvaikeutta ja kyse on vaikeammasta toimintahäiriöstä.

Lukivaikeus ilmenee eri tavoin ja yksilöllisesti. Lukivaikeuden aste vaihtelee. Lapsi voi kehittyä ikätasoisesti tai sitä paremmin, mutta lukeminen ja kirjoittaminen ovat työläitä oppia. Tutkimusten mukaan jopa 15 – 20 %:lla ikäluokasta on jonkinasteinen lukivaikeus.

Lukemisessa esiintyy tyypillisesti seuraavia vaikeuksia: kirjainten tunnistaminen ja oppiminen on hidasta, kirjaimet hyppivät ja näyttävät toisiinsa liimautuneilta, kirjaimia, tavuja ja sanan loppuja jää pois, tavujen ja sanojen muistaminen on vaikeaa. Rivin seuraaminen ja uuden rivin löytäminen on hankalaa. Lukeminen on hidasta ja väsyttävää, ääneen lukeminen tulee vastenmieliseksi.

Kirjoittamisessa esiintyviä vaikeuksia: äänne-kirjaimen oppimisen hitaus, lyhyen ja pitkän vokaalin erottaminen on vaikeaa, kirjaimia ja tavuja jää pois, tavuttamisen oppiminen vaikeaa, kirjaimet ja numerot vaihtavat paikkaa, kirjaimet ja numerot muuttuvat peilikuviksi. Pienen ja ison alkukirjaimen muistaminen on työlästä, kirjoittaminen on hidasta. Johdonmukaisen lauseen rakentaminen on vaikeata.

Muistin alueella ilmenee yleensä seuraavia ongelmia: työmuisti on lyhyt, lapsi ei muista, mitä piti tehdä, vaikka tehtävä olisi annettu pari minuuttia sitten. Kyse ei ole keskittymiskyvyn puutteesta, vaan nimenomaan muistin heikkoudesta. Lapsen tavarat ovat hukassa.

Hahmottamisen vaikeuksia ovat ajankulun tajuaminen, vaikeus oppia viikonpäivien ja kuukausien nimiä ja niiden merkityksiä. Lapsi eksyy herkästi. Hänen vaikea oppia suunnistamaan ja lukemaan karttaa. Oikean ja vasemman erottaminen tuottaa vaikeuksia. Lapsi saattaa olla kömpelö, koska hän ei hahmota ympäristöään. Hän kompastelee mattoihin tai ruokailuvälineet tipahtelevat käsistä tavallista useammin.

Tarkkaavaisuudessa voi ilmetä myös ongelmia ja keskittyminen tehtäviin on hankalaa. Lapsi pyyhältää paikasta toiseen pystymättä asettumaan aloilleen eli lapsi on hyvin vilkas. Toisaalta lapsi voi vetäytyä omiin oloihinsa, jos kokee jonkin tilanteen vaikeaksi.

Kehon hallinnassa on vaikeuksia. Koulun liikuntatunnit ovat painajaisia. Usein lukivaikeuksiset lapset ovat viimeisiä, jotka valitaan joukkueisiin. Koordinaatio saattaa olla huono, hyppääminen, juokseminen, pallon kiinniottaminen tuottavat ongelmia. Jalat ja kädet liikkuvat epätahtiin, oikein rytmin ja tasapainon löytäminen on työlästä tai lähes mahdotonta. Lapsi on kömpelö, hän kaatuilee ja kompuroi usein.

Itsekontrolli voi lukivaikeuksisella lapsella pettää helposti. Lapsi purkaa lukivaikeuden aiheuttamaa turhautumista uhmakkaalla käytöksellä, kiukunpuuskilla tai raivokohtauksilla. Kaverisuhteissa saattaa ilmetä ongelmia sopimattoman käyttäytymisen vuoksi.

KAHDENLAISIA LUKEMISVAIKEUKSIA

Alankomaalainen lasten neuropsykologi Dirk Bakker on laatinut lukemisprosessista ns. tasapainomallin. Tasapainomallin mukaan lukemisprosessin kehitysvaihe on yhteydessä siihen, kumpi aivopuolisko hallitsee enemmän lukemistapahtumaa. Bakker on jakanut erilaiset lukijat P ja L-tyypin lukijoihin, riippuen lukijan tekemistä virheistä. Lukemisaika yhdistettynä virheisiin viittaa siihen, kumman aivopuoliskon strategiaa lukija pääasiassa käyttää.

P-tyypin dysleksia

- vasemman aivopuoliskon prosessit ovat heikompia
- hidas ja epävarma lukija
- aikaa vievät virheet tyypillisiä
- lopputulos lukuisten korjausten jälkeen melko oikea

Tyypillisiä virheitä lukiessa:
1. Puuttuvan sanan korjaus
2. Poisjätetyn kirjaimen korjaus
3. Sanan tavaaminen tai korjaus
4. Sanan toistaminen
5. Väärinlukemisen korjaus
6. Väärä painotus tai ääntäminen
7. Väärän sanan korjaaminen oikeaksi

Harjannuttaminen:
- oikean näkökentän stimulaatio
- taktiiliset harjoitukset oikealla kädellä (esim. rakennuspalikoilla rakentamista)
- kuunteluharjoitukset oikeaan korvaan
- tekstilaji selkeä ja koruton
- loru- runo- ja riimitehtäviä

L-tyypin dysleksia

- vasemman aivopuoliskon prosessit ovat voimakkaampia
- nopea, impulsiivinen lukeminen
- lukuisat suorat virheet; kirjainten ja sanojen yli hyppäämistä

Tyypillisiä virheitä lukiessa:
- Sanan poisjättäminen
- Kirjaimen tai tavun poisjättäminen
- Uuden sanan lisäys tai korvaaminen toisella sanalla
- Sanojen tai kirjainten reversaalit
- Sekalaiset kirjainvirheet
- näkyy myös matematiikassa merkkien sekoittamisena esim. > <

Harjaannuttaminen
- Vasemman näkökentän stimulaatio
- taktiiliset harjoitukset vasemmalla kädellä
- kuuloharjoitukset vasemman korvan kautta
- tekstilajina korukirjoitus, (erilaisia kirjasintyyppejä)

Vihjeitä opettajalle - Näin voit helpottaa lukivaikeuksisen oppilaan työskentelyä

· Anna käsiteltävän asiat pääkohdat ennakkoon paperilla
· Ei taululta / piirtoheittimeltä kopiointia
· Tee käsiteltävistä asioista yhteenveto
· Pidä suullisia kokeita
· Älä kiirehdi
· Anna riittävästi kirjoittamis- ja vastaamisaikaa
· Opeta opiskelutekniikoita
· Oppimisen ilo on paras oppimisen edistäjä

Vieraan kielen opettamisesta

· Keskitytään keskeisten asioiden perusteelliseen opettamiseen
· Oppimateriaalia eriytetään
· Kieliopillisten termien merkitys ja rakenne jäsennetään
· Painotetaan suullista osaamista
· Sallivuus kirjoitusvirheiden suhteen!
· Suggestopediset menetelmät auttavat lukivaikeuksista kielenoppimisessa
· Harjoitellaan kuulohavaintoja
· Kaikkien aistien käyttö huomioitava

Lue lisää:
”Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä”, Timo Ahonen ja Tiina Siiskonen, Tuija Aro (toim.),2001)
”Yli esteiden- Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet ” Kari Moilanen (2002)

(Lähde: Tyhmästä ja laiskasta Einsteiniksi, Anna-Maija Hintikka ja Kaisa Stranden Edita Oyj, Helsinki 2001)


©2017 Autismi ja vaihtoehtoiset kommunikaatiotavat - suntuubi.com