Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

NOPEA PIIRROSKUVAKOMMUNIKOINTI -MENETELMÄ

Quick Drawing Communication System

Taustaa

 

Nopea piirroskuvakommunikointi –menetelmän kehittäminen alkoi 1996 Kilon

päiväkodissa. Tavoitteena oli luoda menetelmä, jota voitaisiin erityisesti käyttää

ennalta suunnittelemattomiin keskustelutilanteisiin, joissa kommunikointilaitteesta

tai taulusta ei löydy oikeita kuvia tai  symboleja. Tämä menetelmä soveltuu hyvin

myös tilanteisiin,jossa edellä mainitut AAC-keinot eivät syystä tai toisesta ole saatavilla.

 

Käytännössä olemme havainneet, että ryhmän muut lapset oppivat piirtämisen

puhevammaisten kavereidensa kanssa helposti, kun saavat aikuisilta mallia ja

ohjausta.

 

Hyvin pienetkin lapset uteliaana kysyvät: miten piirtäisin, että saisin tietää, mitä Martti

piti teatterista. Menetelmä ei vaadi erityisiä taiteellisia taipumuksia, sillä kukin kuva

käydään aina puhuen läpi. Tärkeää on, että kuvia piirretään reippaaseen tahtiin, jotta

lapsi ei kyllästy odottamiseen. Käytännössä puhevammaiset lapset ja ns. normaalit

lapset nauttivat piirtämistilanteista.

 

Aikuisilla on ollut myös matala kynnys alkaa käyttää piirtämistä

kommunikointikeinona kun ymmärretään, että itse tuotoksen ulkoasu ei ole

merkityksellinen. Sinänsä menetelmä vaatii aikuiselta keskittymistä ja käytännössä

tekniikan harjoittelemista. Lisäksi lapsen reaktioita on tärkeä seurata, jotta todella

keskustelee lapsen kanssa siitä, mitä hän haluaa kertoa. Kun keskustellaan tällä

menetelmällä, siihen tulee myös ottaa aikaa.

 

Nopea piirroskuvakommunikointi –menetelmän käyttö on aikuiselle haastavaa, mutta

palkitsevaa. Lapsi, joka saa asiansa selvitettyä joskus jopa taputtaa taitavalle

aikuiselle.

 

Vaikka piirtäminen voi olla työlästä ja viedä aikaa, lapset pitävät siitä. Yksi pojistamme

pitää siitä niin paljon, että alkaa tahallisesti johtaa aikuista harhaan, jotta piirtäminen

ei loppuisi.

 

Perusperiaate

 

Paperilappusiin piirretään nopeassa tahdissa kuvia. Kuinka monta kuvaa kerrallaan

voidaan käyttää, riippuu lapsen kielellisistä taidoista ja mm. lyhytkestoisesta

muistista.

 

Kuvien yhteydessä on aina piirrettynä kysymysmerkki, jolle voidaan asettaa erilaisia

merkityksiä, kuten "liittyy johonkin muuhun, ei ole kuvaa, liittyy molempiin" jne.

Puhumattoman lapsen mahdollisuus tehdä aloitteita tai kertoa asioitaan on hyvin

rajoittunut. AAC-keinojen käyttö laajassa kirjossa mahdollistaa keinojen löytymisen

erilaisissa tilanteissa. Monivammaisen lapsen kohdalla, lapsen ilmeet, eleet, kehon kieli

ja ääntely viestittävät usein lapsen tarpeesta kertoa tai ilmaista jotain, ympäristö

vaan ei aina huomaa tai tulkitsee lasta väärin.

 

Meillä kaikilla on kokemuksia, joita me jaamme kanssaihmistemme kanssa. Lasten

elämän mieluisat kokemukset kerrotaan päiväkodissa aamusta alkaen moneen

kertaan. Mummo tuli käymään, minulla oli syntymäpäivä tai kävimme elokuvissa.

Nopea piirroskuvakommunikointi -menetelmä on hyvä työkalu selvittää

puhumattoman lapsen kanssa hänen mukavia kokemuksiaan ja tietysti myös

epämiellyttäviä kokemuksia.

 

Puhevammaiselle lapselle luvataan asioita kuten lapsille yleensä. Jos lupauksia ei

pidetä, ei hänellä ole keinoa muistuttaa siitä. Normaali lapsi saattaa pitkään kysellä

"koska mä saan", "koska me mennään" ja kommentoida vastauksiin "sä lupasit!".

Piirtämällä voidaan selvittää, mitä lapselle on luvattu.

 

On myös tilanteita, jossa piirtämisellä ei saada selville lapsen asiaa. Silloin on hyvä

kysyä lapselta, aloitetaanko alusta vai haluatko kertoa jostain muusta asiasta.

Piirtämisen aikana ei saa koko ajan arvailla ja tulkita "ai, sä varmaan haluat jotain",

"sulle on sattunut jotain" jne. Lapsi on mukana keskustelussa, kun hän saa aktiivisesti

osallistua. Kun asia on saatu selville,se tulee vielä tarkistaa, eli kysytään lapselta, oliko

tämä asia se, minkä hän halusi kertoa.

 

Nopea piirroskuvakommunikointi –menetelmä sopii kokemuksieni mukaan hyvin

lapsille. Se soveltuu erinomaisesti käytettäväksi PECS –menetelmän loppuvaiheessa,

kun lapsi on omaksunut kuvien kommunikatiivisen merkityksen. Aikuisille

puhevammaisille henkilöille menetelmä soveltuu varmasti erinomaisesti, erityisesti

kun vaikeudet painottuvat tuoton puolelle.


©2017 Picturewoman - suntuubi.com