Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Miksi sosiaalisia taitoja pitää harjoitella?


Kuva: Petri Ekroth

Ekaluokkalainen Matti halusi kovasti saada kavereita koulusta. Välitunnilla hän tarrautui toisten poikien vaatteisiin eikä päästänyt heitä juoksemaan omiin leikkeihinsä.

  • Autismikirjon häiriöiden ydinongelmana on puutteellinen kyky sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Myös muihin kehitysviivästymiin ja neurologisiin erityisvaikeuksiin liittyy sosiaalisten taitojen puutteita.
  • Pulmat tulevat monesti esiin jo päiväkoti-iässä.
  • Sosiaaliset taidot eivät kehity itsestään, vaan niiden kuntouttamiseksi tarvitaan tietoista harjoittelua. Harjoittelua vaativia taitoja ovat esimerkiksi yhteisen leikin aloittaminen sekä jatkaminen ja muiden lasten toiveiden ja aloitteiden huomioon ottaminen.
  • Lapsen kiinnostus ikätovereihin voi herätä tavallista myöhemmin, esimerkiksi vasta murrosiässä. Silloin kontaktien luomiseen tarvitaan enemmän taitoja kuin pikkulapsena.
  • Tilaisuuksia ja tukea sosiaalisten taitojen harjoitteluun on tarjottava pienestä pitäen. Esimerkiksi kavereiden kutsuminen kotiin ja lapsen kannalta helpon ohjelman valitseminen näihin vierailuihin auttaa harjoittelemaan sosiaalisia taitoja.

As-lasten koulunkäynti onnistuu usein oppiaineissa menestymisen näkökulmasta arvioituna hyvin. Välitunneilla ja ryhmätilanteissa saattaa kuitenkin olla suuria vaikeuksia, jopa siinä määrin, että lapsen koko koulunkäynnin mielekkyys kärsii. Näiden lasten kanssa juuri nämä asiat vaativat henkilökohtaista opetuksen järjestämisen suunnittelua ja erityistä harjoittelua.

Usein vaikeudet ammattiopinnoissa ja työpaikan saamisessa liittyvät puutteellisiin sosiaalisiin taitoihin. Pelkkä työtehtävien hallitseminen ei työelämässä riitä, vaan työntekijältä vaaditaan myös vuorovaikutustaitoja sekä työtovereiden että asiakkaiden kanssa.

Myönteinen vuorovaikutus ikätovereiden kanssa tuo sisältöä lapsen elämään ja auttaa häntä kehittymään esimerkiksi omatoimisuustaidoissa. Yhteiset leikit toisten lasten kanssa ovat tärkeitä myös kielellisen ja motoriikan kehityksen kannalta.


Kuva: Petri Ekroth

Oman tunnetilan tunnistamisen oppiminen on elämää ajatellen tärkeä taito. Lasta voidaan auttaa miettimään ja ilmaisemaan, minkälainen olo hänellä on, mistä se johtuu ja mikä siihen voisi auttaa. Myös toisten tunteiden tunnistaminen ja tunteiden osoittaminen ovat tärkeitä vuorovaikutustaitoja.

Autismikirjon lasten kanssa joudutaan opettelemaan tunteiden tunnistamiseen ja osoittamiseen liittyen sellaisia taitoja, jotka muut lapset omaksuvat luonnostaan.

  • Lasten kanssa voidaan koota omia leikekirjoja, joissa on kuvia ihmisistä eri tilanteissa ja tunnetiloissa. Valitaan kuvia esimerkiksi onnellisuudesta, selitetään niitä, tulkitaan ja harjoitellaan onnellisuuteen liittyviä ilmeitä myös peilin edessä. Vastakkaiseen tunteeseen, surullisuuteen tutustutaan samanlaisilla menetelmillä ja vähitellen myös näiden välimuotoihin.
  • Käytetään tunteita kuvaavia kortteja ja näytellään niiden esittämiä tunteita esimerkiksi kahden joukkueen kilpailuna.
  • Havainnollistetaan tunteita tunnemittarilla, jossa toisena ääripäänä on vaikkapa harmistunut, toisessa päässä raivostunut ja näiden välillä suuttunut ja kiukkuinen.
  • Myös kielelliset vaikeudet tuovat ongelmia vuorovaikutukseen. On hyvä kirjoittaa lapsen kanssa ylös repliikkejä ja ilmauksia, joita hän ei ole ymmärtänyt. Näiden merkitystä havainnollistetaan keskustelemalla, sekä käyttämällä esimerkkejä ja kuvia.

Sosiaalisen tarinan käsittely

Sosiaalisen tarinan käytössä on hyvä luottaa niiden ihmisten tietoihin, jotka tuntevat henkilön parhaiten.

  • Sosiaalinen tarina esitetään rentoutuneessa ilmapiirissä, ei kiihtyneessä mielentilassa tai silloin kun hämmentävä tilanne on vielä menossa.
  • Tarinan läpi käyminen yhä uudelleen esim. tiettynä aikana päivästä tai viikosta on tärkeää sen sisäistymisen kannalta.
  • Joskus tarinaa käydään läpi vain ennen sen kuvaamaa tilannetta.
  • Tarinan käsittely monien asiaan liittyvien ihmisten kanssa auttaa lasta yleistämään oppimaansa uusiin tilanteisiin. Näin lapsi myös ymmärtää, että tärkeät aikuiset ovat asiasta samaa mieltä.
  • Sosiaalisen tarinan käsittelyn voi aloittaa esimerkiksi sanomalla ”Kirjoitin tämän sinulle” tai ”Minulla on tarina pulkkamäestä.” ”Nyt luemme sen yhdessä.”. Kun sosiaalinen tarina on lapselle tuttu asia, voidaan vain sanoa ”Nyt on taas aika katsoa tätä tarinaa yhdessä.”.
  • Kun lapsi osaa uuden taidon tai käsitteen, tarinan käyttöä voidaan vähitellen häivyttää kirjoittamalla se uudelleen ja jättämällä se vähitellen pois käytöstä.

Miten kirjoitan sosiaalisen tarinan?

Sosiaaliset tarinat voivat käsitellä esimerkiksi tietoa, käsitteitä, tilanteita, uskomuksia, tunteita tai mielipiteitä.

  1. Opettajani tietää paljon matematiikasta (tieto).
  2. Sisareni haluaa usein kuunnella musiikkia (tunteet).
  3. Monet lapset uskovat joulupukkiin (uskomus).
  4. Monet lapset haluavat hampurilaisen iltapalaksi (mielipide).
  5. Toisinaan ihmiset tuntevat itsensä sairaiksi, kun ovat syöneet liikaa (fyysinen tila/terveys)

On tärkeää, ettei tarinoissa käytetä sanoja, jotka jättävät sijaa väärinkäsityksille. Selkeät lauseet ohjaavat oikeaan käyttäytymiseen. Sosiaalisissa tarinoissa käytetään lauseita, jotka vahvistavat niissä esitettyjä asioita. Näiden lauseiden tarkoituksena on painottaa tärkeää kohtaa, viitata lakiin, seuraamukseen tai sääntöön tai muuten vakuuttaa lapselle asian tärkeyttä esim.

  1. Useimmat ihmiset syövät aterian ennen jälkiruokaa. Tämä on hyvä ajatus.
  2. Pidän turvavyöni kiinni koko matkan ajan. Se on tärkeää (viittaus lakiin).
  3. Vesiliukumäestä lasketaan yksi lapsi kerrallaan. On turvallista tehdä niin (viittaus sääntöihin).
  4. Vessasta kuuluu ääntä, kun se vedetään. Tämä kuuluu asiaan (vahvistus).

Täydennettävä lause rohkaisee lasta arvaamaan, miten tilanne kehittyy tai miten hän itse tai toinen ihminen toimivat seuraavaksi. Esimerkiksi sarjassa lauseita, jotka kuvaavat miksi lasten täytyy joskus seisoa tai kävellä jonossa koulussa, vajaaksi jätetty lause täydentää tarinaa Opettajani olisi luultavasti __________, jos seison tai kävelen jonossa hiljaisesti. Tämä auttaa lasta palauttamaan mieleensä tärkeää informaatiota. Lapsi oppii ymmärtämään asian ja soveltamaan tietoa luonnollisissa tilanteissa.

Sosiaalisen tarinan rakenne ja muoto

  • Käytetään konkreettista, helposti ymmärrettävää kieltä, jota tarvittaessa vahvistetaan visuaalisella tuella.
  • Sosiaaliseen tarinaan voidaan liittää kuva tai sarjakuva, joka selventää ja vahvistaa tekstin sisältöä. Pienet lapset ja vaikeasti käyttäytyvät henkilöt hyötyvät yleensä kuvan tuesta, mutta kuva on laajemminkin hyödyllinen apuväline. Kuvia käytettäessä on otettava huomioon lapsen/henkilön ikä ja oppimisen erityispiirteet.

Sosiaalisella tarinalla on johdanto, sisältö ja lopetus. Sosiaalinen tarina vastaa kysymyksiin:
Keitä on mukana?
Missä ja milloin tilanne tulee vastaan?
Mitä tapahtuu?
Kuinka se tapahtuu?
Miksi näin tapahtuu?

Sosiaalisessa tarinassa on tilannetta kuvaavien lauseiden lisäksi näkökulmalauseita, jotka selittävät muiden reaktioita ja tunteita, ohjauslauseita, jotka kertovat, mitä lapsen odotetaan tekevän ja tarkistuslauseita. Näissä lauseissa on keinoja, joiden avulla henkilö ymmärtää tilanteen ja muistaa toimia siinä oikein. Näissä lauseissa voi olla mukana myös hänen erityinen kiinnostuksen kohteensa.

Sosiaalinen tarina kirjoitetaan minä- muodossa (miten lapsi kuvaa tilannetta, tapahtumaa tai käsitettä) tai toisinaan kolmannessa persoonassa. On tärkeää käyttää positiivista kieltä, myönteisesti muotoiltuja kuvauksia käyttäytymisestä ja sen herättämistä reaktioista. Jos viitataan negatiiviseen käytökseen, täytyy olla hyvin hienotuntoinen ja kirjoittaa asia kolmannessa persoonassa. Joskus ihmiset sanovat tahtomattaan asioita, jotka loukkaavat toisten ihmisten tunteita. Tämä on väärin. Tarina säilyttää rennon ja myönteisen luonteensa, jos ahdistusta herättäviä ilmauksia korvataan toisilla sanoilla. (Esim. erilainen=toinen, muuttaa=korvata, uusi=parempi.)

Materiaalia

Autismi-ja Asperger- liiton Koulutoveriohjelma on tehty 1 lk:n oppilaille. Muut koulutoverit ovat mukana sosiaalisten taitojen harjoittelemisessa.

Askeleittain - ohjelma

Therplay-menetelmä – vuorovaikutusleikkiä on ryhmämuotoisena käytetty päiväkodeissa ja kouluissa. Lapsi saa myönteisiä kokemuksia vuorovaikutuksesta, ja oppii vuorottelua.

Sherborne- menetelmä – opetellaan ohjatusti, miten toista ihmistä kosketetaan.

Tunnemuksu ja Mututoukka- ohjelmat

Haukkarannan koulu: Strukturoitu leikki – video Ystävyystaitojen havainnointilomake

Lions Quest – materiaalia on käytetty yleisopetuksen luokassa, johon on integroitu asperger-oppilas. Katso lisää

http://papunet.net/tietoa/fileadmin/muut/Vinkit/hyvat_ja_pahat_unet.pdf

Silmälasien pito (pdf)

 


©2017 Picturewoman - suntuubi.com